Hae
Tehtävänimikkeenä Laura

Ensimmäisten kaverisynttäreiden suunnittelua

Esikoisemme täyttää sunnuntaina 6 vuotta. Viikonloppu on pelkkää juhlaa nimittäin lauantaina meidän perheessä vietetään ensimmäisiä kaverisynttäreitä!

Se etu kotihoidossa on ollut, että kaverisynttäribuumi on saapunut meille vasta nyt päiväkodin myötä, hah. 
Olihan muutamat kaverisynttärit tytöillä jo käyty, mutta vasta kevään aikana esikoinen alkoi puhua omista kaverisynttäreistään. Ja saihan hän ne nyt, tietenkin. 
Äitiä vähän jännittää, mitä ihmettä kaverisynttäreillä nyt tehdään!? 
Aikaa on  puolitoistatuntia josta puoli tuntia varaan herkutteluun. Ajattelin tarjoiluksi ne perus popparit, keksit ja jäätelöbuffan. Kaikki tarjottavat ovat gluteenitittomia ja laktoosittomia.
Vieraita tulee kolme, plus omat lapsemme. Esikoisemme eskariryhmä on todella poikavoittoinen ja vaikka he kuulemma paljon leikkivät yhdessä eskarissa, halusi hän vain tytöt kutsua. Oikeastaan koko ikävuosi on tosi poikavoittoinen. Hänen ryhmässään on kolme tyttöä – hän mukaanlukien – ja toisissa taitaa olla saman verran. Kuitenkin hän halusi kutsua vain oman ryhmän tytöt ja yhden viereisestä ryhmästä ja tämä sopi hyvin minulle. Sekä tietenkin naapurimme, joka on kuin sisko jo.
Ohjelmaksi hän toivoi ongintaa sekä discon. Sen lisäksi ajattelin kehitellä prinsessan etsinnän – piilotan pieniä figuureja tai kuvia ympäri taloa ja teen kartan. Ajattelin nyös, että askartelisimme yhdessä jotain jonka saa viedä kotiin – korun kenties – ja varuiksi mietin prinsessatietokilpailun, jos aikaa jää yli. Kuitenkin haluan jättää tilaa heidän innostukselleen ja ideoilleen. Ehkä koko aika kuluukin tanssiessa ja koruja tehdessä tai sitten he haluavat yhdessä leikkiä jotain. 
Sen näkee sitten. Heidän ehdoillaan ja heidän innostuksella eteenpäin. 
Aluksi ajattelin, että synttärit ovat kovin pienet. Mutta toisaalta on ihanaa : sankari ehtii hyvin huomioida kaikki vieraat, omakotitalomme riittää tilaksi vallan mainiosti ja ongintalahjat voivat olla vähän spessumpia, kun määrä on pienempi. 
Olen kyllä niin innoissani synttäreistä. Ja niin on sankarikin. Katsotaan miten sitten suunnitelmat toteutuu ja hyväksyykö sankari kaikki nämä ehdotukseni.

Jännittävää!!

Kertokaa ihmeessä vielä teidän ajatuksia ja ideoita ohjelmasta ja lempparitarjoiluista lastenkutsuilla, vielä on aikaa muutoksille, kun kauppaan menen vasta ehkä perjantaina!

Keho kolmen lapsen jälkeen

Se venyy. Se on pehmeä. Se on löysä ja se roikkuu housunkaulusten päällä, kun istun ellen sitä tunge housujen sisään. Mutta se on tehnyt valtavan työn kolme kertaa. Siinä on arpia sen kunniaksi.

Olen armollinen peilikuvalleni ja pidän siitä. Huonoina päivinä koitan keskittyä onneen, en epäkohtiin. Ja käytän Lindexin muotoilevia alushousuja…

Ehkä sen saisi timmiksi jos treenaisi kovaa.

En kuitenkaan jaksa, koska se tuskin tekisi minusta onnellisempaa. Ei siinä nimittäin nytkään mitään sellaista ole jonka takia olisin onneton.

Olen huonolla mielellä jos en pääse pitkään aikaan lenkille. Jos olen syönyt jotain väärää ja vatsa möyryää ja kipuilee. Jos oloni on syystä tai toisesta kurja sisältä, tuntuu ulkomuotokin kurjalta.

Elän useimmiten hyvin terveellisesti. Liikun ja voin henkisesti hyvin. Juuri tällaisena kuin olen.

Huomenna laitan juhliin silti ne muotoilevat alushousut, koska niissä oloni on mukavampi ja itsevarmempi tyköistuvan mekon kanssa. Varsinkin, kun löysä etureppu näyttää alkoholin tuoman turvotuksen hurjan hyvin. Teen niin, kuin hyvältä tuntuu.

Tee sinäkin juuri se mikä tekee sinun olosi sisäisesti kauniiksi. Nimittäin minulle ainakin on ihan sama mitä vaaka tai kroppa näyttää, mutta jos mieli tai keho tuntuu sisältä kurjalta, on itsevarmuus tiessään.

On ihan okei haluta muutosta. On ihan okei haluta laihduttaa. Ja on todellakin okei olla tyytyväinen itseensä juuri sellaisena kuin on.