Hae
Tehtävänimikkeenä Laura

Kuulumisia koronakaranteenista!

Korona karanteenista päivää! OIkeastaan puhelu tartuntatautiviranomaisilta ei alkanut ihan noin, hah. Osasin kyllä odottaa puhelua, joten ihan puskista tämä homma ei tullut. Muutaman tunnin varoitusajalla. Karanteenissa siis ollaa 6.5 asti. Mikäs tässä ollessa…vai?

 

Kävin eilen koronatestissä, koska oireita on. Ihan perus flunssan oireita, ihan siitepölyallergian oireita. Ainoa erikoisuus oli koholla oleva leposyke, istuin ulkona sohvalla ja join teetä ja syke oli 90 vaikka normaalisti se on siinä 55 paikkeilla. Toki ihan normaalikin flunssa ja stressi voi tehdä tepposen sykkeelle. Ensimmistä kertaa ikinä oikeasti tulos hieman jännitti. Kahdeksas kerta toden sanoo…Vaan ei sanonun, negatiivinen tulos tuli jo eilen. Onneksi. Olen kuitenkin sen verran kuullut negatiivista jotka ovatkin muuttuneet positiivisiksi, niin jos oireet eivät viikonloppuun mennessä ole helpottaneet niin menen uudelleen testiin. Ihan varmuuden vuoksi. Korona, voihan korona.

 

Karanteenihan ei ole sitä 14 päivää, koska se lasketaan altistumisesta joka tapahtui jo viikko sitten. Eli viikko vielä. Koitan ajatella asiaa positiivisesti ja ottaa pienen breikin kannalta, kun ei tilanteelle mitään voi. Ja onneksi meillä täällä Liedossa on metsää jonne voimme lasten kanssa mennä vähän hengittelemään yksin ja yhdessä, kun seinät kaatuvat päälle. Viikko on kuitenkin aika lyhyt aika ja kaikki on hyvin kunhan terveenä pysytään.

 

Eilen meillä oli barbien kylpyläpäivä ja askartelua. Minä ole koronakaranteenissa, mutta päiväkoti-ikäiset lapset pidän tietysti kotona kanssani. Tänään pyhitän päivän siivoukselle ja teams-koulutukselle. Huomenna taidamme touhuta vappujuttuja. Nopeasti oikeasti se aika menee. Toivon niin.  Onneksi minulla on myös nämä somehommat, näissä on aina jonkin verran tekemistä ja touhuamista ellei mitään muuta olisi.

 

Ja lapsiperheen kodissa ei työt tekemällä lopu. Parittomia sukkia, sormenjälkiä ja tiskattavaa löytyy aina. Hah. Ja jos tämä flunssa tästä helpottaa, niin sitten on ainakin kerrankin aikaa ja jaksamista jumpata ja lenkkeillä. Positiivisen kautta, positiivisen kautta. Kunhan testi pysyy negatiivisena! Karanteenipäivä numero 2 täältä tullaan!

 

Asennot valokuvissa tekee ihmeitä

Asennot valokuvissa tekee ihmeitä. Jos et jaksa lukea niin katso edes postauksen kuvat.

Se mitä netissä näkee, on feikkiä. Kuinka moni voi nostaa kätensä pystyyn sen merkiksi, että on joskus kadehtinut tai vertiallut itseään johonkin somessa nähtyyn henkilöön tai asiaan? HEP käsi nousee ainakin täällä. Ja se tavallaan on ihan tosi hupsua, koska somessa kuitenkin on feikkiä.

 

Minä puhun rehellisemmän, avoimemman ja monipuolisemman somen puolesta. Näytän itse sitä rosoista arjen pintaa, suonikohjuja ja huonosti nukuttuja öitä paljon Instagramissani. Mutta silti, sekin on oikeasti ihan feikkiä. Minäkin päätän tietysti aina mitä sinne sosiaaliseen mediaan laitan. Asennot, kuvakulmat ja ihan vain poista nappula kuvarullassa tekee ihmeitä kaikkien meidän tileille.

 

Haluan siis tällä kuvaparilla muistuttaa, että älä koskaan vertaile itseäsi siihen mitä somessa näet. Älä vertaa kotisi siisteyttä, ihosi kiinteyttä tai hiustesi tyyliä kehenkään muuhun. Koska kaikki siellä on feikkiä. Harkittuja julkaisuja, jopa ne arkisen realistiset. Ei kukaan meistä sinne someen kaikkea suolla – luojan kiitos – eikä pidäkään, mutta ei oteta siis paineita. Valokuva on aina valokuva, ei todellisuus.

 

Inspiroidutaan, saadaan motivaatiota, hyviä ideoita ja iloa sosiaalisesta mediasta paineiden ja vertailun sijaan. Ja jos joskus tuntuu, että kaikilla muilla on enemmän ja paremmin, niin laske puhelin pois kädestä. Helppoa eikö? Ei todellakaan. Siksi on hyvä muistaa, että kaikki on feikkiä. Varsinkin valokuvat.

 

Kuvien ottamisen välillä on ehkä 30 sekuntia. Asento ja kuvakulma tekee ihmeitä eikö?

Ja muista, että sinä olet ihana juuri noin.