Hae
Tehtävänimikkeenä Laura

Asiat jotka aiheuttavat minulle epävarmuutta

Olen aina halunnut ylläpitää rehellistä, arkista ja samaistuttavaa somea. Vaikka julkaisen paljon realistisia valokuvia kehostani, niin minullakin on epävarmuuteni. Vaikka julkaisuni usein huokuvat itsevarmuutta, itsensä rakastamista ja arkista onnea, niin minullakin on epävarmuuteni. Ja vertaistuen, samaistumisen ja oman kynän terapian takia haluan jakaa niitä nyt teille. Toki onhan niistä ennenkin sosiaalisen median kanavissani puhuttu.

Minun epävarmuuteni ovat…

 

Couperosa iHo

Suurin ulkoinen epävarmuuteni on kasvojeni iho. Se on punainen ja ärtyy helposti. Kuumalla tai kylmällä se punoittaa kovin ja pintaverisuonet näkyvät. Se saattaa olla punainen, sininen tai jopa lilahtava. Olen koko ikäni peittänyt punaista ihoani. Vain kesäisin kuljen aina melkein ilman meikkivoidetta, kun iho on vähän ruskettunut ja ei kärsi kylmästä ilmasta. Teinivuosien jälkeen meni oikeasti vuosia etten halunnut käydä edes kaupassa ilman pakkelia. Nykyään voin käydä, mutta kyllä minä useimmiten meikkaan edes vähän. Joe blascon meikkivoide, aivan paras herkälle ja punaiselle iholle. Ei kaipaa arkisin puuteria edes!

EnhÄn pahoita mieltäsi?

Tämä on raskain epävarmuuteni ja johtaa juurensa siitä, että olen hyvinkin miellyttämisen haluinen ihminen. Pelkään liiaksikin etten pahottaisi kenenkään mieltä. Vältän konflikteja jopa oman hyvinvointini kustannuksella, koska pelkään pahoittavani toisen mielen. Vaikka olisin vain puolustanut itseäni ja oikeuksiani niin saatan kerta toisensa jälkeen käydä tilanteen läpi mielessäni vaikka mitään ihmeellistä ei olisi edes tapahtunut; enhän sanonut mitään väärin tai liian pahasti? Toiminhan oikein ? Onneksi näyttäisi siltä, että alan pikkuhiljaa oppimaan tästä tavasta edes hitusen eroon.

Uudet tilanteet

Kaikki uudet ja vieraat tilanteet saavat minut tuntemaan oloni pieneksi ja epävarmaksi. Esimerkiksi kuntosalilla käynti oli aluksi tosi haastavaa, kun tuntui etten tiedä ja osaa tarpeeksi. Ehkä koen epävarmuutta, kun en olekaan jossain hyvä? Olen nimittäin tottunut olemaan aina vähintääkin ihan ok joka asiassa. Se ei johdu todellakaan siitä että olisin vain kaikessa hyvä, vaan siitä, että harvemmin teen mitään missä voisin olla huono. Kuka nyt mukavuusalueeltaan poistuisi…

 

Herkkyys

Olen todella herkkä ja silloin, kun herkkyys puskee pinnalle on oloni todella epävarma ja ahdistunut. Vihaan itkeä muiden edessä, vaikka oikeasti milloin mistäkin asiasta kyyneleet nousee silmiin. Olen niin herkkä enkä todellakaan ole sinut asian kanssa. Vaikka herkkyys on yksi parhaista piirteistäni niin samalla vihaan sitä. Haluisin oppia pitämään sitä vahvuutenani, koska se on tosi iso ja hallitseva luonteenpiirre. Mutta oman haavoittuvuuden näyttäminen muille ei ole kovin mukavaa. Itsesuojeluvaisto on aika vahva ja harvoin herkkyyttä pidetään kenenkään vahvuutena…

IhoMakkarat

Ihomakkarat, ei ehkä se kaunein sana mutten tiedä miksi muuksi kutsuisin niitä alusvaatteiden tai housunkauluksen jättämiä uria ja poimuja. Olen koittanut opetella tästä ulos kovin, koska kolmen raskauden ja painonvaihteluiden jälkeen makkaroita todellakin löytyy. On myös jotenkin surkuhupaisaa, että näytän sen ihon ja poimut kymmenille tuhansille ihmisille somessa mutta tunnen oloni epävarmaksi, kun ne paistaa vaatteiden alta. Ihmismieli on kumma juttu.

 

HuonokuuloiSuus

Tämä toki on kuulolaitteiden myötä hieman korjaantunut, mutta edelleen jännitän tietynlaisia sosiaalisia tilanteita. Tilanteita joissa saatan joutua pyytämään puhujaa toistamaan sanoja tai tilanteita joissa en tunne puhujaa. Koska en voi tietää miten hiljaa hän puhuu. Jotenkin pelkään, että minua pidetään tyhmänä, kun en kuule kunnolla. Että kun en kuule niin en myöskään ymmärrä. Pitäisi opetella kertomaan huonokuuloisuudesta pienemmällä kynnyksellä, mutta jotenkin se on sellainen asia mitä en heti kättelyssä osaa ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä. Vaikka muuten tosi avoin ihminen koen olevani. Tavallaan ehkä vähän häpeän sitä ja tavallaan pelkään, että minut määritellään jotenkin sen asian kautta. En myöskään halua olla hankala ja vaivaksi ja pyytää toista puhumaan kovempaa vain minun takiani. Miellyttäjä iskee tässäkin oman hyvinvoinnin kustannuksella…

 

Pystytkö samaistumaan johonkin kohtaan? Joku voi ajatella, että miksi ihmeessä haluan jakaa tällaisia asioita itsestäni. Mutta minulle tämä on terapiaa, avointa päiväkirjaa ja vertaistukea parhaimmillaan. Haluan tuoda esille sitä, että somessa tietynlaisen mielikuvan luonut ihminen on kuitenkin vain ihminen ja meillä kaikilla on omat juttumme. Vaikka olen kropastani aika itsevarma, niin minullakin on ne omat epävarmuuteni. Sitä paitsi muutos lähtee siitä, että ensin myönnetään ongelmat ääneen. Puhutaan, myönnetään ja aloitetaan työstämään asioita. Olisihan se hienoa, että voisin muutaman vuoden päästä lukea tätä postausta ja ajatella, että olenpas minä ollut hassu, kun olen antanut tällaisten asioiden häiritä onnea ja hyvinvointiani.

 

6 kommenttia

  1. Heli kirjoitti:

    Upea kuva sinusta. Olet kaunis.

  2. Oravanpyörässä oravaperhe kirjoitti:

  3. Miia kirjoitti:

    Olet ihan älyttömän kaunis.❣

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *