Hae
Tehtävänimikkeenä Laura

Meidän imetystaival oli sitten siinä

Lauantai aamulla pikkujoulujen jälkeen herätessäni pelästyin. Kello oli kahdeksan aamulla eikä kukaan ollut kömpinyt meidän sänkyyn yöllä. Oliko taaperolla kaikki hyvin?

Kurkistin hänen huoneeseensa ja siellä hän tyytyväisenä nukkui. Kuulemma kertaakaan  ei yöllä ollut herännyt.

Taas kerran, kun äiti ja tissi ei ole lähellä on yö hyvä. Kuten melkein joka kerta mammalassakin yökyläillessä.

Aamulla eroahdistukseen annoin vielä tissiä, mutta illalla päätin,  että nyt loppui. Minäkin haluan vielä joskus nukkua enkä kuunella yöllä sitä, kun joku itkee tissin perään korvani juuressa uhmaten ja raivoten.

Laastarit tisseihin ja taaperolle tissi on rikki selitys. Läpi meni ja alahuuli hieman mutrulla  hän tyytyi kohtaloonsa. Tissi on rikki, maitoa ei e ää tule. Pipi pipi.

Laastarit otin heti seuraavana päivänä pois ja taapero tutkaili paidan alta rikkinäistä tissiä. Luomi kuulemma oli tissin pipi. Sopii!

Kaksi iltaa hän on nukahtanut aika kiltisti omaan sänkyynsä ilman tissiä. Jo kauan meidän imetys onkin ollut vain aamuisin, iltaisin ja aamuyöllä. Aamuyöt ovat vähän levottomia,  kuten silloinkin, kun hän sai tissiä. Kyllä se varmaan siitä sitten jossain kohtaa.

Yllättynyt olen siitä miten helposti – kop kop kop – lopetus meni. Olin valmistautunut tappeluun, huutoon ja paidan repimiseen. Mutta ei mitään. Viime yönäkin hän möngersi kainaloon eikä edes kysynyt tissin perään. Äskön hän kiipesi syliin vain todetakseen: äitin tissi on rikki.

Melkein kaksi vuotta se kesti. Se oli ihanaa ja siitä jäi mahtavat muistot. Mutta kieltämättä on kiva saada vihdoin kokonaan oma kroppa itselleen.

Nyt vain sitten odotellaan millaiset teepussit sieltä kahden vuoden imemisen ja maitotehtailun jäljiltä ilmestyy, kun maidontulo lakkaa. Hah haa.

Edelleen imetän, toivottavasti kuitenkin se kohta loppuu!

Taaperoimetys herättää erilaisia tunteita ihmisissä. Toisten mielestä se on ah niin ihanaa, vaikka imettäisi koululaista ja toisen mielestä tissi kuuluu alle vuosikkaalle. Näin kärjistäen. Itsehän en osannut kuvitella itseäni taaperoimettäjäksi, mutta kappas.

Taaperomme täyttää pian kaksi vuotta ja edelleen imetän häntä monta kertaa päivässä. Aamulla, illalla ja yöllä, kun hän siirtyy kainalooni.

Unikoulun jälkeen jäljelle jäi yksi yötissikerta, silloin kun hän siirtyy omasta sängystään meidän väliin. Tällä hetkellä se yksi kertaa saattaa kuitenkin olla kaksi tai kolme kertaa aamuyöllä ja aamulla. Karkasi vähän niin sanotusti tissi mopo käsistä, kun yöt meni levottomiksi.

Laiska äiti työntää tissin suuhun liian helposti yöllä, myönnetään.

Nyt kutenkin toivon, että joulukuun lomani aikana tissi saataisiin todella kokonaan pois meidän elämästä. Jos vielä joskus saisi nukkua kokonaisen yön tai saisi omat teepussirinnat takaisin. Ne jotka mahtuvat vanhoihin liiveihin.

Toisaalta myös vähän jänittää millaiset läpyskät sieltä kahden vuoden imemisen jälkeen paljastuu, hah.

Tissi piti lopettaa, kun päivähoito alkaa sujumaan ja suujuhan se jo. Itse en vain näillä univeloilla jaksa huonoja öitä yhtään sen enempää, kun kuuden viikon päästä alkaa loma.

Kuusi viikkoa vielä. Tuntuu kaukaiselta ajatukselta, että sitten se on oikeasti ohi. Kahdessa vuodessa ehtii tottumaan siihen, että toinen roikkuu vähän väliä paidankauluksessa. Katsotaan sijoittuuko unikoulu loman loppuun vai alkuun. Vähän tekisi mieli saavuttaa se kahden vuoden rajapyykki ihan päivälleen joulukuun lopussa.

Viimeksi sain kommentin, että lastani kiusataan ehkä tulevaisuudessa, koska julkaisin tunnistettavan kasvokuvan taaperoimetyksestä. Toki lapset voivat kiusata mistä vaan, mutta pienen lapsen imetys ei varmaan ole kovin todennäköinen syy. Haluan ainakin uskoa näin.

Varsinkin hei taapero. He ovat oikeasti vielä niin kovin vauvoja. Ihan luonnollisesti kuuluvat tissille.

Suurin osa meistä on jopa tullut jonkun pimpistä tähän maailmaan. Aikamoisen epäluonnollista ja ällöä, kai siitäkin voisi kiustaaan?

Vitsi vitsi, mutta ymmärrätte varmaan pointin. Taaperoimetys tuntui minullekin vähän vieraalta ennen kuin sen itse koin. Aivan ihanaa, mutta toivottavasti meillä kohta jo ohi.

Olisi myös aika ihanaa saada oma kroppa kokonaan itselleni. Piiiiitkän ajan jälkeen. Ensin yhdeksän kuukautta raskaana. Sitten vie pari vuotta jonkun ravinnon ja turvan lähteenä. Aikamoisen pitkä aika, kun ihan kokonaan en ole ollut oman kehoni HerraRouva.