Hae
Tehtävänimikkeenä Laura

Onko lapset vain rikkaiden etuoikeus?

Luin tuossa tovi sitten kolumnin jossa sanottiin, että lapset on vain rikkaiden etuoikeus. Että vasta 40 vuotiaana olisi mahdollista hankkia lapsia, koska sitä ennen ei ollut varaa. Näin kärjistetysti ja hyvin tiivistetysti. 

Höpöhöpö sanon minä. Elämä on valintoja täynnä. Vai meinaako joku, että esimerkiksi minä olin kovin rikas ja hyvätuloinen 20 vuotiaana, kun yllättäen tulin raskaaksi? Meinaako joku, että nyt kolmen lapsen äitinä olen kovin rikas ja hyvätuloinen varhaiskasvattaja ja mieheni rikas rekkakuski? 

Kovin aina pelotellaan, että lapset vie kaikki rahat ja käyvät kovin kalliiksi. Kyllähän lapset rahaa vie, se on ihan totta. Mutta että vanhemmaksi ei olisi varaa ennen kuin nelikymppisenä? Puhuttiin kuitenkin ihan työssäkäyvän ihmisen näkökulmasta. Ei kyllä pidä paikkansa.

Toki on varmaan vähän kiinni missä asuu. Asuinalue ja asumismuoto. Mutta totuus on se, että lapsiin saa kulutettua juuri niin paljon rahaa kuin haluaa. Ei me isoja eläkesäästöjä saada kasaan kolmen lapsen kanssa ennen kuin he lentävät pesästä ja asuntolainat on maksettu, mutta kyllä me pärjätään oikein kivasti. Mutta me olemme päättäneet säästää tietyissä asioissa ja sitten taas toisissa on pakko säästää.

On eri asia ostaa lapsille kaikki aina uutena, kun kiertää kirpputoreja. On eriasia  suosia merkkivaatteita kuin markettivaatteita. On eri hintatason harrastuksia. Ja yksi iso asia on se, että millaiseen elintasoon on itse tottunut ja mistä kaikesta on valmis luopumaan.

Ei minulla kolmen lapsen äitinä olisi varaa käydä kuukausittain kampaajalla tai ripsihuollossa. Tai ehkä olisi, mutta raha olisi jostain muusta pois. Minulla ei ole kalliita harrastuksia ja en juurikaan mielitekoshoppaile mitään. Me syödään jonkin verran ulkona, käydään uimassa ja herkutellaan. Meidän lapsilla ei vielä ole harrastuksia, mutta tulevaisuudessakaan he eivät voi valita niitä kaikkein kalleimpia harrastuksia. Me ollaan valittu asua uudessa omakotitalossa juuri tällä alueella joka tarkoittaa sitä, että asumiskulumme on isommat kuin olisi ”pakko”. Me pihistetään tietyistä asioista ja panostamme toisiin. 

Mutta me kuitenkin käymme töissä. Entä esimerkiksi työttömät, onko heillä varaa lapsiin? Tai sairaseläkkeellä olijat? Entäpä he joilta kuukausittain menee rahaa joihinkin velkoihin? Kenties nuoruuden huonoista valinnoista tai huonosta asuntokaupasta johtuen voit olla vuosia velvollinen maksamaan jostain jota sinulla ei edes enää ole. Että tosiaan, tilanteita on monia enkä todellakaan voi puhua kaikkien suulla. Mutta jotenkin minä silti ajattelen, että valtaosalla on kyllä varaa hankkia lapsia. Että kyllä tässä maassa pärjää lapsiperhe ilman rikkauksiakin.

Toisaalta sitten taas en ihmettele, että ihmiset kokevat ettei heillä ole varaa lastentekoon. Tai on itse tekoon, mutta vanhemmuudesta on tullut aika materiaalikeskeistä. Kun ennen vedettiin serkkujen ja serkunserkkujen vanhoissa vaatteissa läpi lapsuuden, niin nyt kaikilla tuntuu olevan vain merkkiä. Täytyy syöttää luomua, löytää hyvät – ja yleensä hintavat – harrastukset. Puhelimista, tableteista ja hittileluista puhumattakaan. Asuinalue täytyy olla hyvä, turvaistuimet ne tietyt parhaat ja kalliit merkit ja autokin olisi hyvä olla mahdollisimman uusi koska turvallisuus ja päästöt. 

Okei vähän kärjistän, mutta ymmmärrätte pointin. Minäkin kerran erehtysin kyselemään kuopuksellemme istuinta joka mahtuisi kahden muun kanssa takapenkille ja sain ehdotukseksi ostaa uuden auton jotta kaikille kolmelle saisi mahdollisimman hyvät turvaistuimet jotka ei silloiseen autooni mahtunut. Jepulis, muutaman satasen sijaan sijottaisinkin tonneja tosta vaan. 

Mutta faktahan on se, että some voi antaa aivan vääränlaisen kuvan siitä mitä lapset ja lapsiperhe vaatii. Täytyy olla ja omistaa jotain, jotta voi olla hyvä vanhempi. Näinhän se ei oikeasti ole, mutta koska me vanhemmat ja aikuiset nyt osataan aika hyvin se syyllistämisen jalo taito. 

Että en tiedä. Vanhemmuus on rikkaiden etuoikeus? Ei se kyllä ole. Paitsi että nyt tuli mieleen, että vaatiihan se rahaa jos kyse on adobtiosta tai hedelmöityshoidoista. Mutta jos niitä ei ole lasketa, niin ei se kyllä ole. En minä ole rikas, mutt minulla on kolme upeaa lasta. Kyseinen artikkeli oli varmaan kirjoitettu kärjistäen, koska sehän aiheuttaa keskustelua. Eihän tätäkään tekstiä olisi syntynyt ilman sitä. 

Mutta jos joku vain haluaa ja uskaltaa jakaa tarinansa siitä, että lapsien hankinta olisi tyssännyt talousasioihin, niin kuulisin mielelläni siitä. Ihan puhtaasta mielenkiinnosta ja siksi, että koska varmasti heitäkin löytyy. Eihän se niin vain mustavalkoista ole, että muutetaan esimerkiksi omistusasunnosta toiselle paikkakunnalle niin vain pois, kun lapsi tulee ajankohtaiseksi. Asiat ei ole koskaan mustavalkoisia ja vaikka uskallan väittää, että valtaosalla on halutessaan varaa hankki lapsia, niin ei kaikille ole. Ei varmasti ole, meitä on täällä niin monia.

Mikä taasen saa sydämeni särkymään. On kamala ajatella ettei joku saisi olla vanhempi jonkin niin typerän asian kun rahan takia.

Oikotie onneen ja hyvinvointiin! Eiku..

Kuuntelin erästä podcastia jossa käsiteltiin hyvinvointi myyttejä. Jakso oli mielenkiintoinen ja vaikka mielipiteet ja myyttien kumoamiset tapahtui vain yhden hyvinvointialan ammattilaisen toimesta, niin puhe oli fiksua ja varmasti totta. Jaksossa käsiteltiin myös sitä tosiasiaa, että sitä oikotietä onneen ja terveyteen ei löydy sieltä Instagramista. Tai voi löytyä, mutta jos joku netissä väittää sellerimehun pelastavan sinut terveytesi ja tiputtavan painosi, niin ehkä kannattaa selvittää faktat ja miettiä, onko se se ainut juttu joka tekee sen terveyden.

Internet on ihana asia, mutta samalla vähän pelottava. Koska kuka tahansa voi alkaa ajaa omaa asiaansa ja uskomuksiaan täällä ja valitettavasti aina löytyy joku joka uskoo. Ei se välttämättä vaaraksi ole, mutta ehkä rahantuhlausta.

Minäkin olisin voinut yrittää saada kelkkaani jonkun yrityksen joka valmistaa jotain ravintolisää, ihmepilleriä tai taikatablettia aineenvaihdunnan boostaukseen. Sitten läväyttäisin ennen jälkeen kuvani tänne ja kertoisin, että käytän niitä ja voi jestas mitä tuloksia! Tai sitten kertoisin, että joka aamuinen chiliselleriöljyshotti tekee ololle ihmeitö ja naureskelisin partaani, kun jengi juoksee ripaskalla koko aamun. Mutta katsokaan kunnon detoxi heti aamusta, hah! 

Ei vaan. Mutta ymmärrätte varmaan pointin. Ja nyt haluatte varmaan kuulla salaisuuteni muutoksen ja hyvinvointini takaa?

VAROITUS! SUURIA PALJASTUKSIA OIKOTIESTÄ ONNEEN!

Sitä ei ole. Liikun enemmän, syön paremmin. Enemmän kasviksia, marjoja. Lisäravinteita vitamiinien muodossa, maitohappoina ja jauheena rautaa sekä vitskuja smoothien joukkoon, jotta korjautan mahdolliset puutostilat vuosien suolisto- ongelmien vuoksi. Koitan stressata vähän, nukkua hyvin ja nauttia tästä uudesta elämäntavasta. 

Minusta tuskin koskaan tulee mitään ”hyvinvointi vaikuttajaa”. Haluan kuitenkin jakaa tätä fiilistä ja matkaani täällä ja aika vahvasti se onkin ollut esillä sekä blogissa, että instagramissa. Mikä varmaan on loogista, koska molemmat kanavat ovat vahvasti seuranneet aina elämääni ja sen muutoksia. Viimeiset seitsemän vuotta on oltu raskaana ja vauvan kanssa, joten blogi on ollut sen mukainen. Nyt vuorossa on minä. Minun matkani parempaan oloon sekä minun matkani itseeni. Kuka minä olenkaan näiden vuosien jälkeen? 

Täältä tuskin koskaan tulee siis löytymään sen suurempia treenivinkkejä tai diettiohjelmia. Tai mistä sen tietää, ehkä innostunkin niistä ja hankin asianmukaista tietotaitoa itselleni. Suurin veikkaus on kuitenkin se, että täältä löytyy ihan sitä tavallista elämää; urheilua sekä laiskottelua. Terveellistä arkiruokaa, vitskuja sekä herkkuja.

Oikotietä onneen ja hyvinvointiin siis ei ole. Mutta se hyvinvointi ei sulje pois asioita vaan päinvastoin; kohtuudella kaikkea ja kaikesta siitä jaksaa nauttia ihan eri tavalla, kun on energiaa ja kroppa toimii.

Tässä oikealla kädellä sekoittelen inkivääriteetä, kun flunssa löysi kuin löysikin minut. Juuri hehkutin, että elämäntapamuutoksen jälkeen olen ollut niin paljon terveempi. Ja olenhan minä, ennen sairastin elokuusta helmikuuhun vähintään kerran kuussa kunnolla. Nyt flunssa kesti kyllä aika kauan muttei ollut mikään megahyperflunssa joka veti sängyn pohjalle. Jotain siis varmasti on vastustuskyvylle tapahtunut! 

Ja se ei ole mikään ihmepilleri tai sellerimehu, vaan parempia valintoja ja niiden summa. Terveellisempää ruokaa, liikuntaa, kunnon yöunia ja onnellisia ajatuksia. 

Ja huomenna vihdoin salille melkein kahden viikon tauon jälkeen. En ole ollut liikkumatta näin kauan sitten viime tammikuun, kun helmikuussa aloitin saliharrastuksen. Tai enhän minä liikkumatta ole ollut, vaan tehnyt rentoja kävelylenkkejä omaa nuhanenää kuunnellen. Ennen olisin vetänyt itseni sohvanpohjalle sokerirasvasuolahumalaan, mutta siitäpä vasta oikeasti huono olo tulee eikä terveyttä. Eilen oli kyllä karkkisipsipäivä – kohtuudella – mutta muuten tällä viikolla kuutena päivänä seitsemästä olen syönyt tosi terveellisesti ja hyvin. 

Hyvivoinnin ei tarvitse olla mustavalkoista jokotai touhua. Kaikkea kohtuudella pienin askelin, niin muutoksen mukana on helppo pysyä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Mä muistan, kun joskus lapsena katsottiin ennätystehdasta tms jossa miehen venytetyn vatsanahan päälle sai kaljatuopin. Ei tähän ihan tuoppia mene, mutta snapsilasi tai bissetölkki jos oikein kovasti yrittää. Vaikka mä puhun itsensä rakastamisesta juuri sellaisena kuin on, niin on enemmän kuin ok tavoitella myös sitä muutosta. Ulkonäkösyistäkin. Itse ajattelin lisätä nyt treeneihin keskivartalon liikkeitä ja katsoa kiinteytyykö tämä kolmen lapsen jälkeinen nahkapussi mihinkään. Ehkä ei, mutta saanpahan ainakin paremman ryhdin ja fiiliksen. Mä en itse olisi koskaan onnistunut elämäntapamuutoksessa ulkonäkösyistä, koska olen laiska. Rakastuin lajiin ja muutos vain lisäsi intoa. Toisille se ulkonkämuutos voi olla ensisijainen tavoite ja sekin on todella ok. Oli syy mikä tahansa, niin yleensä aika nopeasti huomaa miten ihanaksi se sisäinen fiilis menee, kun voi paremmin. Ja se jos mikä motivoi. #keho#bodyafterbaby#momof3#arkirealismi#bodyafterpregnancy

Henkilön LAURA (@tehtavanimikkeenablogi) jakama julkaisu Loka 31, 2020 kello 5.00 PDT