Hae
Tehtävänimikkeenä Laura

Permanentti pitkään tukkaan!

 

Permanentti pitkään tukkaan, uhka vai mahdollisuus! NO MAHDOLLISUUS! Tästä tuli täydellinen.Kestosta en osaa sanoa, raportoin siitä sitten myöhemmin. Mutta ai että, rakastan tätä. Tästä tuli juuri sellainen kuin haaveilin.

 

Hiusta kevenniit tosi hurjasti ennen permanentin laittoa jotta kihara jaksaisi pysyä. Permanentti pitkään tukkaan oli minulle ihan uusi tuttavuus, mutta kun idean saan niin se pitää toteuttaa. Permanentti itsessään tuo mielikuvan mummopermiksestä, mutta tämähän on ihan sairaan kiva kesätukka. Vaikka itse sanonkin. Kaikki kunnia toki ihanalle ja taitavalle tekijälle tietenkin!

 

Minulla ei oikeastaan ole mitään sen suurempaa kirjoitettavaa aiheesta vielä. Istuin tuoliin, nautin ja melkein neljä tuntia myöhemmin tässä sitä ollaan. Kerron sitten. kun tiedän paremmin miten permanentti pitkässä tukassa pysyy ja kuinka paljon todellisuudessa hius kärsi ja niin edelleen. Minullahan on melkein kokonaan nyt oma väri alla latvoja lukuunottamatta, iso osa kuivuneesta ja vaalenetusta latvasta leikattiin pois juurikin siitä syystä, että hius rasittuu permanentista aika paljon.

 

Permanentin tuoksu toi mieleeni edesmenneen mummini. Vaikka vuosia on kulunut niin ihan samalta se aine tuoksui kuin silloin, kun mummini oli kotiparturi ja teki permanentteja kotona. Voi mummi rakas!

 

Nyt on kesätukka valmis. Sitten vaan korona veks ja kesätapahtumat tulille, hah.


Uudet hiukset!

Ennen jälkeen, aikamoinen muutos pelkällä leikkauksella. Kuvat @hairbyberitajo

Käyn tasaisen harvoin – noin kerran vuodessa, nyt tauko taisi olla melkein 1,5 vuotta – ystäväni käsittelyssä. Joka kerta mietin miksi en panosta hiuksiini useammin? Kyse oli nytkin kuitenkin vain 50 euron panostuksesta.
Ehkä se on se laiskuus. Ehkä se on se saamattomuus. Ja piheys. Kun en minä itseeni voi,lapsiin kyllä. Tai sitten se on se, että pitkän tukan saa kiepsautettua ponnarille niin helposti, että sen olemassa olon ihan unohtaa taas.
Kunnes tulee aika harjata se reuhka. Ja ehkä vähän välillä leikata takkupalloja irti, kun harja on voimaton. En minä, mutta naapuri..kröhöm.
Ah, mutta tämä uusi tukka! Ihana, ihana ja ihana! Toki myös sellainen, että sitä pitää vähän laittaa edes suoritusraudalla tai puoliponnarilla. Niin kevyt, niin freesi, niin ihana!!
Perheemme toinen harjaa pelkäävä takkutukka innostui äidin helposta tukasta niin, että tiistaina on hänen vuoronsa. Jos minulla on paljon tukkaa, niin hänellä mega paljon.
Tässä hiuksistani luopuessani mietin mahtaakohan tällä kertaa iskeä sulkasatoa ollenkaan? Joka kerta, kun olen synnyttänyt tai lopettanut imetyksen on hiuksia lähtenyt aika kasa. Kauhulla odotan miten käy nyt. Imetyksen lopettamisesta on reilu viikko, mutta ilmeisesti maidontuotannon alasajoon menee n. 40 päivää. Täysin rinnoin ainakin toistaiseksi vielä ollaan hah.
Sulkasatoa ja teepusseja odotellessa. Miten ihmeessä eksyin uusista hiuksista imetykseen? Se on tämä jalo höpöttämisen taito, kun suu ja näppäin sauhuaa ajatuksen tahtiin. Ihanaa sunnuntaita, me lähdetään kuusenhakureissulle! 
Eli haemme muovikuusemme siskoni autotallista…