Hae
Tehtävänimikkeenä Laura

Asiat jotka aiheuttavat minulle epävarmuutta

Olen aina halunnut ylläpitää rehellistä, arkista ja samaistuttavaa somea. Vaikka julkaisen paljon realistisia valokuvia kehostani, niin minullakin on epävarmuuteni. Vaikka julkaisuni usein huokuvat itsevarmuutta, itsensä rakastamista ja arkista onnea, niin minullakin on epävarmuuteni. Ja vertaistuen, samaistumisen ja oman kynän terapian takia haluan jakaa niitä nyt teille. Toki onhan niistä ennenkin sosiaalisen median kanavissani puhuttu.

Minun epävarmuuteni ovat…

 

Couperosa iHo

Suurin ulkoinen epävarmuuteni on kasvojeni iho. Se on punainen ja ärtyy helposti. Kuumalla tai kylmällä se punoittaa kovin ja pintaverisuonet näkyvät. Se saattaa olla punainen, sininen tai jopa lilahtava. Olen koko ikäni peittänyt punaista ihoani. Vain kesäisin kuljen aina melkein ilman meikkivoidetta, kun iho on vähän ruskettunut ja ei kärsi kylmästä ilmasta. Teinivuosien jälkeen meni oikeasti vuosia etten halunnut käydä edes kaupassa ilman pakkelia. Nykyään voin käydä, mutta kyllä minä useimmiten meikkaan edes vähän. Joe blascon meikkivoide, aivan paras herkälle ja punaiselle iholle. Ei kaipaa arkisin puuteria edes!

EnhÄn pahoita mieltäsi?

Tämä on raskain epävarmuuteni ja johtaa juurensa siitä, että olen hyvinkin miellyttämisen haluinen ihminen. Pelkään liiaksikin etten pahottaisi kenenkään mieltä. Vältän konflikteja jopa oman hyvinvointini kustannuksella, koska pelkään pahoittavani toisen mielen. Vaikka olisin vain puolustanut itseäni ja oikeuksiani niin saatan kerta toisensa jälkeen käydä tilanteen läpi mielessäni vaikka mitään ihmeellistä ei olisi edes tapahtunut; enhän sanonut mitään väärin tai liian pahasti? Toiminhan oikein ? Onneksi näyttäisi siltä, että alan pikkuhiljaa oppimaan tästä tavasta edes hitusen eroon.

Uudet tilanteet

Kaikki uudet ja vieraat tilanteet saavat minut tuntemaan oloni pieneksi ja epävarmaksi. Esimerkiksi kuntosalilla käynti oli aluksi tosi haastavaa, kun tuntui etten tiedä ja osaa tarpeeksi. Ehkä koen epävarmuutta, kun en olekaan jossain hyvä? Olen nimittäin tottunut olemaan aina vähintääkin ihan ok joka asiassa. Se ei johdu todellakaan siitä että olisin vain kaikessa hyvä, vaan siitä, että harvemmin teen mitään missä voisin olla huono. Kuka nyt mukavuusalueeltaan poistuisi…

 

Herkkyys

Olen todella herkkä ja silloin, kun herkkyys puskee pinnalle on oloni todella epävarma ja ahdistunut. Vihaan itkeä muiden edessä, vaikka oikeasti milloin mistäkin asiasta kyyneleet nousee silmiin. Olen niin herkkä enkä todellakaan ole sinut asian kanssa. Vaikka herkkyys on yksi parhaista piirteistäni niin samalla vihaan sitä. Haluisin oppia pitämään sitä vahvuutenani, koska se on tosi iso ja hallitseva luonteenpiirre. Mutta oman haavoittuvuuden näyttäminen muille ei ole kovin mukavaa. Itsesuojeluvaisto on aika vahva ja harvoin herkkyyttä pidetään kenenkään vahvuutena…

IhoMakkarat

Ihomakkarat, ei ehkä se kaunein sana mutten tiedä miksi muuksi kutsuisin niitä alusvaatteiden tai housunkauluksen jättämiä uria ja poimuja. Olen koittanut opetella tästä ulos kovin, koska kolmen raskauden ja painonvaihteluiden jälkeen makkaroita todellakin löytyy. On myös jotenkin surkuhupaisaa, että näytän sen ihon ja poimut kymmenille tuhansille ihmisille somessa mutta tunnen oloni epävarmaksi, kun ne paistaa vaatteiden alta. Ihmismieli on kumma juttu.

 

HuonokuuloiSuus

Tämä toki on kuulolaitteiden myötä hieman korjaantunut, mutta edelleen jännitän tietynlaisia sosiaalisia tilanteita. Tilanteita joissa saatan joutua pyytämään puhujaa toistamaan sanoja tai tilanteita joissa en tunne puhujaa. Koska en voi tietää miten hiljaa hän puhuu. Jotenkin pelkään, että minua pidetään tyhmänä, kun en kuule kunnolla. Että kun en kuule niin en myöskään ymmärrä. Pitäisi opetella kertomaan huonokuuloisuudesta pienemmällä kynnyksellä, mutta jotenkin se on sellainen asia mitä en heti kättelyssä osaa ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä. Vaikka muuten tosi avoin ihminen koen olevani. Tavallaan ehkä vähän häpeän sitä ja tavallaan pelkään, että minut määritellään jotenkin sen asian kautta. En myöskään halua olla hankala ja vaivaksi ja pyytää toista puhumaan kovempaa vain minun takiani. Miellyttäjä iskee tässäkin oman hyvinvoinnin kustannuksella…

 

Pystytkö samaistumaan johonkin kohtaan? Joku voi ajatella, että miksi ihmeessä haluan jakaa tällaisia asioita itsestäni. Mutta minulle tämä on terapiaa, avointa päiväkirjaa ja vertaistukea parhaimmillaan. Haluan tuoda esille sitä, että somessa tietynlaisen mielikuvan luonut ihminen on kuitenkin vain ihminen ja meillä kaikilla on omat juttumme. Vaikka olen kropastani aika itsevarma, niin minullakin on ne omat epävarmuuteni. Sitä paitsi muutos lähtee siitä, että ensin myönnetään ongelmat ääneen. Puhutaan, myönnetään ja aloitetaan työstämään asioita. Olisihan se hienoa, että voisin muutaman vuoden päästä lukea tätä postausta ja ajatella, että olenpas minä ollut hassu, kun olen antanut tällaisten asioiden häiritä onnea ja hyvinvointiani.

 

Kaupallinen yhteistyö

Entä jos kuolen huomenna?

Kaupallinen yhteistyö: Henkivakuutusyhtiö Kaleva

adf.track(546989, ’04_2021_KalevaHenkivakuutus_TehtävänimikkeenäLaura

Entä jos kuolen huomenna? Vaikka olen alle 30-vuotias, niin olen miettinyt omaa kuolemaani aina aika ajoin. Se voi kuulostaa surulliselta, mutta ei se sitä ole. En mieti kuolemaani sen takia, että odottaisin tai pelkäisin sitä.  Olen optimisti, mutta ennen kaikkea realisti. Mietin kuolemaani koska haluan varautua kaikkeen, jopa siihen omaan kuolemaani. Varsinkin nyt, kun minulla on lapsia. Minun tapani varautua siihen, on Vakuutusyhtiö Kalevan Henkivakuutus.

 

Täytän tänä vuonna 28 vuotta. Olen ammatiltani varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja minulla sekä puolisollani on kolme lasta. Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2012 ja siitä asti olen ollut mukana työelämässä koko ajan. Koko ajan, miinus kolme äitiyslomaa sekä hoitovapaata. Puolisoni on minua reilu vuoden vanhempi joten ei tarvitse olla mikään suurin matikkanero jotta ymmärtää, että eipä meikäläisistä perintöä niin jäisi jos nyt kuolisimme. Perintö ei todellakaan ole se the juttu jota haluan jättää lapsilleni. Mutten halua jättää heitä kuitenkaan taloudellisesti turvattomaan tulevaisuuteen jos minulle tai puolisolleni sattuisi jotain. Koska meillä ei ole suurta vaurautta ehtinyt kertyä, niin turvaan perheeni taloudellisen tulevaisuuden Vakuutusyhtiö Kalevan henkivakuutuksen avulla.

 

Muutimme kolme vuotta sitten uuteen omakotitaloon, niin voitte siitä laskea; meillä on asuntolainaa takataskussa kyllä vielä aika paljon. Ja siksi meillä on henkivakuutus. Me olemme nuoria ja terveitä, mutta koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Minä haluan omalla toiminnallani turvata sen, että jos kävisi se huonoin vaihtoehto ja jompikumpi meistä vanhemmista kuolisi, niin ainakin lapsilla säilyisi koti ja asuinalue samana. Jotain turvaa ja tavallista muuten niin kamalan tapahtuman keskellä. Koska faktahan on se, että minulla eikä puolisollani olisi varaa jäädä yksin lasten kanssa asumaan omakotitaloomme. Olemme nuoria ja asuntovelallisia kolmen lapsen vanhempia. Tulemme hyvin toimeen ja saamme pikkuhiljaa kerättyä varallisuutta tässä elämisen sivussa, mutta vielä varallisuutemme ei ole mikään kovin iso.

 

Pakko heti alkuun myöntää etten ole ajatellut henkivakuutusta ennen lapsia ja ennen suurta asuntolainaa. Mielikuvani henkivakuutuksesta oli sellainen ammerikkalainen tv-hapatus; jos kuolen nyt tapaturmaisesti, niin omaiseni saavat sievoiset summat rahaa. Mielikuvissani henkivakuutus oli myös hinnaltaa suoraan amerikkalaisesta tv-sarjasta; kallis ja vain siksi suuri tuloisilla. Kun meille kuitenkin tarjottiin pankista todella kallista lainaturvaa kuoleman varalle, niin otin lisää selvää henkivakuutuksesta. Ja heti kättelyssä selvisi, että se on muuten helppoa ja edullista hommaa.

 

Vakuutusyhtiö Kalevan henkivakuutus on Suomen edullisin. Jo muutamalla eurolla kuussa voit saada taloudellista turvaa. Kaleva tekee myös yhteistyötä monen ammattiliiton kanssa ja näin ollen moni saa vielä suuren alennuksen omasta henkivakuutuksestaan. Meidän henkivakuutus ammattiliittoni takia on todella paljon edullisempi kuin normaalisti. Kalevan henkivakuutuksia myy myös vakuutusyhtiö If, jossa meidän vakuutukset on keskitettynä. Kaikenlisäksi kuten moni väärin luulee, henkivakuutus korvaa kuolinsyystä riippumatta. Myös tapaturman tai sairauden sattuessa.

 

Kalevan henkivakuutuksessa saa itse määrittää korvaussumman, joka maksetaan edunsaajalle kuoleman sattuessa. Meidän Kalevalta hankittu pariturva henkivakuutus kattaa sekä minut, että puolisoni ja maksaa alle 15 euroa kuussa. Olen pihipirkko ja lasken aina kaiken maailman maksu vs. säästö kustannukset, mutta tässä yhteydessä se on aika helppo lasku; jos laitan 15 euroa kuussa säästöön ja minä tai puolisoni kuolee vaikka vasta 20 vuoden päästä, niin sillä säästetyllä summalla ei ihan hirveästi makseta edes hautajaiskuluja. Surullinen, mutta realistinen ajatus. Henkivakuutuksen korvaussummaa saa muutettua myös koska vain joten esimerkiksi 10 vuoden päästä, kun asuntolainamme on pienempi voimme pienentää korvausummaa ja näin ollen henkivakuutuksen hinta on vielä edullisempi.

Oman kuolemaa ei voi ennakoida ja vaikka edelleen välillä tunnen olevani aika nuori ja kuolematon , niin silti aikuisuuden viisaus on hiipinyt päähäni. Ehkä se johtuu siitä, kun kolmikymppiset lähenee uhkavaasti, hah. En voi luvata lapsilleni ja puolisolleni ettei koskaan tapahdu mitään kurjaa. Mutta voin parhaani mukaan varautua siihen jos jotain kamalaa tapahtuu. Tuntuu lohduttavalta ajatukselta, että kaiken sen kamalan menetyksen ja surun keskellä lapseni saisivat jatkaa samassa koulussa. Tutussa ja rakkaassa kodissa tuttujen ja rakkaiden naapureiden ja ystävien ympäröimänä. Tuntuu helpottavalta ajatella, että sen kaiken surun keskellä puolisonikin saisi suruaikaa ja aikaa tukea lapsia sen sijaan, että hänen pitäisi murehtia taloudesta tai painaa niskalimassa duunia jotta he selviäisivät laskuista ja omakotitalomme kustannuksista.

 

Kun pahin tapahtuu ja koko elämä muuttuu, niin edes jotkin asiat pysyivät samoina ja turvallisina Kalevan henkivakuutuksen takia.