Hae
Tehtävänimikkeenä Laura
Kaupallinen yhteistyö

Kokemukseni paljasjalkakengistä!

Kaupallinen yhteistyö: Kipukauppa

Nyt jaan teille kokemukseni paljasjalkakengistä. Nimittäin Kipukaupan Vapauta Varpaat Paljasjalkakengät osoittautuivat parhaiksi salikengiksi IKINÄ! Olen jo pitkään haaveillut kokeilevani paljasjalkakenkiä. Joka kerta, kun olen somessa puhunut urheillessa kipeytyvistä polvistani, niin minulle on ehdotettu paljasjalkakenkiä. Olen tutkinut, googletellut ja tutkinut vähän lisää, mutta en ole kovan hinnan vuoksi niitä sitten päätynyt hankkimaan. Kipukauppa on kuitenkin edullisempi paikka ostaa paljasjalkakengät. Ja vihdoin  tämän yhteistyön myötä pääsin sitten testaamaan Kipukaupan Vapauta Varpaat Paljasjalkakenkiä ja kuten monesti saan johonkin asiaan todeta; olisinpa tehnyt tämän jo aikaisemmin.

paljasjalkakengät

 

mitkä paljasjalkakengät ja miksi?

Kipukaupan Vapauta Varpaat Paljasjalkakengät ovat aloittelijalle sopivat paljasjalkakengät. Paljasjalkakenkien idea on se, että niitä käyttäessä jalka pääsee liikkumaan mahdollisimman luonnollisesti eli ne mukailevat paljain jaloin liikkumista. Paljain jaloin liikkuminen voi auttaa kireisiin jalkapohjiin, varpaiden virheasentoihin, alaselän kipuihin, tasapainoon, luonnollisempaan askeleeseen, lihasten toiminnallisuuteen ja kehon virheasentoihin. Itse lähdin metsästämään luonnollisempaa askelta ja tukevaa asentoa, kun jalka olisi paljasjalkakenkien myötä tukevasti ja luonnollisesti kiinni lattiassa ja maassa. Olen nimittäin huomannut, että esimerkiksi salilla suurien painojen kanssa touhutessa normaaleilla kengillä on vaikea saada tukevaa ja pitävää asentoa lattiasta tai alustasta. Ensisijaisesti kuitenkin halusin löytää kengät joiden kanssa polveni eivät kipeytyisi juostessa niin herkästi. Jalkapöytäni on myös murtunut joskus lapsena yleisurheilussa ja lenkkarit tosi usein saavat jalan sellaiseen asentoon, että murtunut kohta jalkapöydässä hieman kipuilee juoksulenkillä.

 

Kokemukseni paljasjalkakengistä

Sain Kipukaupan Vapauta Varpaat Paljasjalkakengät nopealla toimituksella ja lähdin niitä heti testaamaan lähimetsään. Olin kieltämättä vähän aluksi skeptinen; miltä sora tuntuisi jalan alla ja olisiko ne nyt sitten niin hyvät kengät? Kun laitoin paljasjalkakengät jalkaani, niin olo oli hauska. Ihan kuin ei olisi kenkiä laisinkaan jalassa. Sen verran olin tutkinut paljasjalkakenkiä ja niiden käyttöä, että tiesin, että käyttö kannattaisi aloittaa hissukseen. Jalka ja sen lihakset eivät ole tottuneet paljasjalkakenkiin, joten jalat vaativat totuttelua.

paljasjalkakengät

Täältä löydät lisÄtietoa, tarKat hinnat ja koko-oppaan Vapauta varpaat paljasjalkakengistä

 

Olin haaveillut kenkien olevan the juoksukengät minulle, mutta sitten menin Vapauta Varpaat Paljasjalkakenkien kanssa salille. Ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Se tuntuma jonka paljasjalkakengät antoivat jalkaprässissä, kyykätessä ja ihan vain kaikessa, se oli mahtavaa! Vapauta Varpaat Paljasjalkakengissä on pitävä kumipohja joka antaa todella hyvän pidon liukasta lattiaa vasten. Kun jalkaprässiä käytin ensimmäisen kerran paljasjalkakengät jalassa, niin eron huomasi kaikkein parhaiten. Se tuntuma ja tasaisuus jonka paljasjalkakengät jalassa sai, vau! Polveni eivät myöskään vispanneet sivusuunnassa yhtään niin herkästi mitä vanhojen salikenkieni kanssa ja sen oikein tunsi miten tasaisesti paino jakautui vakaasti koko jalkapöydälle. Sitä on vaikea selittää, se pitää kokea. Ja sitä eroa ei edes usko ennen kuin kokeilee! Sain keskittyä vain tekemiseen sen sijaan, että olisin joutunut hakemaan jalkapohjalle oikeaa asentoa ja tasapainoa alustan päällä. Suosittelen kokeilemaan, koska takaisin vanhaan ei ole paluuta ainakaan minun kohdallani.

paljasjalkakengät

 

Luulen, että minun täytyy tilata Kipukaupasta toiset samanlaiset kengät jotta saan Vapauta Varpaat Paljasjalkakengät jalkaan myös juoksulenkille. Sisälle toiset ja ulos toiset!

Monelle – kuten minulle – paljasjalkakenkien kokeilu on venynyt tai jäänyt niiden hinnan takia. Kipukaupan kengät ovat edullisemmat joten kokeilla kannattaa! Tuotteilla on myös palautusoikeus. Kipukaupan sivuilta löydät hyvät ohjeet oikean koon löytämiseen ja tilaamisen! Tykkään kovasti näistä kengistä niiden muotoilun takia. Niissä varpaat on yhtenäiset joten tavallisen sukan käyttäminen on mahdollista. Paljasjalkakengissä on irrotettava pohjalle joka tuo lisää pehmeyttä ja hengittävä sekä kevyt kangas.

 

paljasjalkakengät

En oikeasti voi kuin suositella kaikille Vapauta Varpaat Paljasjalkakenkiä salille. Luulin, että ei niillä kengillä niin ole väliä, mutta kun sain nämä jalkaani ensimmäisen kerran, niin se oli menoa se. Ei todellakaan ole enää paluuta tavallisten tossujen ja lenkkareiden pariin salilla. Ainut miinus on se, että salin jälkeen ulkokengät tuntuvat ihan kaamean epämukaville jalassa, hah! Ja sehän ei ole miinus, vaan rehellisesti vain kertoo kenkien mukavuudesta versus tavalliset kenkäni. Täytynee ehdottomasti ostaa ulkokäyttöön toiset!

Osta omat Paljasjalkakengät täältä!

 

Tulokset ei vaadi salilla asumista ja lisäprotskuja

Näen aina salille kirjautuessani, koska salijäsenyyteni päättyy. Se päättyy 1.3 eli 1.3 tulee täyteen vuosi siitä, kun aloitin salilla käymisen. 

Viikonlopun hiihtohommat soi ylävartalon spagetiksi – kyllä, minä hiihdin monta kilometriä. Minä joka nuorempana vihasi koko touhua – kun tekniikka oli vähän hukassa joten eilen päätin treenata pelkästään alavartalon lihaksia. 

Fiilistelin salilla sitä, kun jalkaprässillä nousi 75 kiloa –  Se on enemmän kuin minä painan –  kahdeksan kertaa kolme sarjaa. Aika siistiä! Melkein vuosi sitten aloitin 30 kilolla joten kehitystä on todellakin tapahtunut. Mitään omia maksimeja en tiedä, koska treenaan aina sarjoissa ja on ollut hienoa huomata miten jokaiseen liikkeeseen on saanut lisää painoa paljon, oli kyse sitten alavartalon tai ylävartalon treenistä. Ylätaljassa nousee jo 45 kiloa monta kertaa, jee!

Se pointtini tässä kirjoituksessa oli, että ei tarvitse valita täysillä tai ei ollenkaan tässä hommassa. Salilla voi käydä, treenata ja saada jopa niitä tuloksia vaikkei siellä asuisi ja vetäisi lisäprotskuja naamariin.

Minä treenaan 2-3 kertaa viikossa, useimmiten tuon kaksi. Syön ihan normaalia kotiruokaa ja herkuttelen. Ja silti olen saanut tuloksia aikaiseksi. Kiloja nousee enemmän ja senttejä on lähtenyt paljon. Jonkun mielestä minun kehitykseni saattaa olla hidasta, mutta minulle sopii hitaasti mutta varmasti tyyli. Mitä hitaammin ja omaan elämäntilanteeseen sopivamman treenaan, sitä varmemmin se jää elämäntavaksi. 

Nyt olen vielä lähiaikoina ottanut rennommin treenien kanssa ja nauttinut rennosta liikunnasta ja tekemisestä lasten kanssa. Pari kertaa viikossa on oikein hyvä määrä omaa treeniä, kun kotona ja töissä liikuttaa liuta lapsia. Päätyö, sivutyö ja kotityöt. On todellakin välillä viikkoja ettei salille ehdi, hah. 

Minulle ei ole koskaan sopinut ehdottomuus ja aluksi meinasikin käydä kalpaten salitreenin kanssa. Otin siitä ihan liikaa stressiä jos en ehtinyt salille kolme tai jopa neljä kertaa viikossa. Ja voi sitä stressin määrää jos jäi yhteen tai ei ollenkaan koko viikko! Tuntui heti, kuin kaikki tulokset ja jäsenmaksut valuisivat hukkaan. Pääsin kuitenkin opettelemalla tästä ajatuksesta eroon. Muistuttelin itseäni siitä, että nautinnon ja hauskuuden takia sitä teen. Stressaamalla ja pakolla kadottaisin innostuksen heti.

Mitä sitten maaliskuussa kun jäsenyys loppuu? Jatkan jäsenyyttä mutten tiedä vielä millä salilla. Nykyinen salini on aika kallis ja valitsin sen ryhmäliikuntatunnit vuoksi. En kuitenkaan ole käynyt niillä enää pitkään aikaan, kun hurahdin saliin. Maksan siis tavallaan turhaan niistä tunneista myös. Eli ehkä katson jonkun edullisemman salin. Tai sitten valitsen salin jossa on kertamaksu. Esimerkiksi meidän kunnan kuntosalilla 10 kerran kortti olisi 30 euroa. Pari kertaa viikossa salitreenit tulisivat tällä tavalla melkein puolet halvemmaksi mitä nyt! 

Nyt nostan jalat ylös ja juon kahvini rauhassa. Polarin kelloni näyttää, että 83% kakkostason aktiivisuudesta on saavutettu työpäivän aikana, joten levon aika. Miten aina sattuukin, että rankan salipäivän jälkeinen työpäivä on yleensä myös vauhdikas, hah. Toisaalta eipä työ varhaiskasvattajana koskaan mitään laakereilla istumista ole.

Että haasteena tässä treenaamisessa on välillä se, että lepopäivä ei todellakaan aina ole lepoa ja jo pelkkä arki ilman treenejä kuormittaa kyllä kehoa. Siksikin minun on fiksu valita se rauhallisempi tapa treenata. Muuten saattaisin pian saada kroppaani tilttiin ja itseni uupumuksen partaalle.